Tämä lapsonen ei onneksi omin päin kasva mihinkään suuntaan :))
Taiteilijana toimi TattooNationin Mika Porissa
tiistaina 4.11.2008 klo 11:00-12:30
Verta, hikeä ja kyyneliä vuodatettiin (ei, kumpikaan ei kyllä itkenyt),
mutta jollain sadistisella tasolla oli erittäin tyydyttävä kokemus.
Syvällistä tarinaa ei tälle 7 vuotta harkitulle kuvalle ole.
Syntymäpäivä nyt on ehkä muuttumattomin tai pysyvin elementti elämässä.
Leijona on toki SuomiLeijona, mutta enemmänkin itseäni kiehtoo moisen kuvan muotokieli,
kuin sen sanoma tai tarina tai vastaava.
Alimpana on veriryhmäni. Ompahan siinä ainakin muistissa varmuuden varalta :))
Totta puhuen, nyt itse alettuani luovuttaa, olen vasta tajunnut sen, kuinka tärkeää ja hienoa moinen vapaaehtoinen työ on. Siitä muistutuksena.
Ja ei, minua ei kiinnosta mitä mieltä muut ovat. Kuva on minun ja olen sen itse päättänyt ja pidän siitä, aivan sama pitävätkö muut. Ei tatuointia kuulu ottaa miellyttääkseen muita, vaan itseään. Muistattehan sen.!
Kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti