Hiphei hurraa, työviikko on jälleen ohi. Raskasta ajoittain oli, mutta kantoi viikko hedelmääkin kyllä, että sen puoleen ei sovi valittaa. Pientä hienosäätöä toki varmaan vielä saa tehdä, mutta eiköhän se siitä. Pääpiirteissään on valmista kuitenkin.
Ensi viikko tuo tullessaan mm. tilipäivän ja matkan Raumalle. Ensimmäistä odotan innolla, jälkimmäiseen suhtaudun varauksella. Jälkimmäisessä on kyse kehittämistyöryhmän kokouksesta, jossa toimin sihteerinä. Leppoisaa hommaa kyllä, mutta asioilla on aina se kääntöpuoli. Aihe on minulle aivan vieras ja suoraan sanottuna ei niinkään kiinnostava. En edes tiedä mitä tuloskortilla tehdään, mutta eiköhän se selviä ajan mittaan tässä kokousten tiimellyksessä.
Ensi viikolla tulee myös täyteen 3kk edellisestä verenluovutuksesta, joten sinnepä käy matkani taas! Odotan jo innolla. Tosin pitäisi alkaa ehkä napsimaan noita rautapillereitä, että olisi varmast hemoglobiinit tarpeeksi ylhäällä. Olisi itseasiassa pitänyt aloittaa kuuri jo 3kk sitten, mutta minkäs teet.
Tatuointiin on aikaa enää 25 päivää! Sille pienet \o/
Huomenna ohjelmassa on teatteria. Tarkemmin Porilaisten Farssia. Ihan en ole kartalla mikä moinen näytelmä on ja mistä se kertoo, mutta yrittänyttä ei laiteta. Revyy on aina revyy, joten tuskin siellä itkemään joutuu. Tai no, jos itsensä tunnistaa näytelmästä, niin sitten voi olla eri asia. Mutta tuskin meikäläinen on saavutuksillaan sinne päässyt, toivotaan ainakin. Hauska kuitenkin tarkoin seurata, ketä tuttuja on näytelmään saatu ympättyä.
Huokaisin toissapäivänä isännälle, että jee, ohjelmaton viikonloppu. Melkein oli joo. Huomenna tuo teatteri ja sunnuntaina ristiäiset. Molempiin menen kyllä enemmän kuin mielelläni silti. Ristiäissankarin isosiskoa en olekaan nähnyt sitten kun viimeksi kesäkuun puolessa välissä. Voin vaan kuvitella kuinka paljon tyty on kasvanut. On niin ikävä <3
Olen röyhkeä ja lähden töistä SUPER ajoissa. Teen työni nyt tässä putkeen ja menen kylille syömään ja nauttimaan olostani onnellisena ihmisenä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti